Vatikaani

Vaticanus –nimi viittaa Tiberin itäpuoliseen kukkulaan, jolle, lähelle oletettua apostoli Pietarin hautaa, rakennettiin varhaiskristillisenä aikana ensin pyhiinvaelluskohteeksi kirkko ja sittemmin Konstantinuksen basilika, ja jossa myöhemmin Rooman valtakunnan aikana sijaitsivat paavilliset hallintorakennukset sekä niitä suojaavat linnoitusrakennelmat. Kirkkovaltio perustettiin ensimmäisen kerran Rooman valtakunnan kaaduttua ja sen oikeutus vahvistettiin 700-luvulla maallisen vallan toimesta.

Kirkkovaltion käsittäessä keskiajan kuluessa koko Rooman kaupungin sekä joissain vaiheissa 1800-luvulla jopa suuren osan keskistä Italiaa, muodostui itse Vatikaani katolisen kirkon keskukseksi ja kirkkovaltion keskipisteeksi vasta paavinistuimen palattua Avignonista 1300-luvulla, kirkon sisäisten skismojen sekä maallisen ja paavinvallan välisten ristiriitojen asetuttua. Pietarinkirkko rakennettiin tuolloin uudestaan – nykyinen barokkia ja renessanssia yhdistävä Pietarinkirkko Michelangelon ja Botticellin mestariteoksineen on rakennettu 1600-luvulla. Italian yhdistymisen aikana 1800-luvulla Vatikaani miehitettiin ja tilanne laukesi lopulta vasta 1920-luvulla jolloin paavi ja Mussolini solmivat sopimuksen jonka perusteella Vatikaanivaltio syntyi ja katolisen kirkon asema vakiintui uudessa Italian valtiossa.

Itsenäisenä valtiona Vatikaani on siten alle 100 vuoden ikäinen.

Hallinnollisesti Vatikaani on Paavin yksinvaltaisesti hallitsema teokratia, jonka organisatorista hallintoa pyörittää paavinistuimen alainen kuuria ja ulkoministeriötä vastaava kardinaalikollegio. Paavin hallinnollinen valta on absoluuttinen. Ulkopoliittisena toimijana Vatikaanilla on valtaa katolisissa maissa, valtiojuridiikassa Vatikaanista erillinen toimija Paavinistuin katsotaan oikeudelliseksi subjektiksi, ilman valtion substanssia. Vatikaani ei ole YK:n jäsen.

Vatikaanin kansalaisuus ei perustu kieleen tai asuinpaikkaan vaan on luonteeltaan väliaikainen ja sidottu kuhunkin tehtävään ja sen kestoon. 800 kansalaisesta noin puolet asuu Vatikaanin muurien sisäpuolella, toisen puoliskon hoitaessa lähettiläs- tai muuta tehtävää Vatikaanin ulkopuolella. Käytännössä maassa asuvat kansalaiset ovat joko sveitsiläisvartion jäseniä tai papistoa. Paavin valtaoikeudet ovat voimassa Vatikaanin lisäksi joissain Rooman kirkoissa sekä kaikissa kirkoissa joissa tämä suorittaa messun tai muun uskonnollisen toimituksen, sen kestoajan.

Taloudellisesti Vatikaani on sidoksissa Italian talouteen; tuloista valtaosa tulee rajojen sisäpuolisesta toiminnasta ja sisäänpääsymaksuista sekä vuokratuloista ympäri maailmaa.

Matkakohteista Vatikaanissa sijaitsevat paitsi Pietarinkirkko ja Pietarinkirkon Aukio sekä Sikstiiniläiskappeli, myös Vatikaanin kirjasto ja paavillisia hallintorakennuksia sekä lukuisia museoita. Matkailijaa neuvotaan varaamaan runsaasti aikaa jonottamiseen, varsinkin kesäkuukausien (huhti-syyskuu) ja juhlapyhien aikana.

2 Replies to “Vatikaani

  1. Vatikaanista taiteen ystävät löytävät Rooman parhaan annin, tosin siellä joutuu sitten jonottelemaan aika lailla. Lyhyimmät jonot ovat talven aikana, sillä kesällä Roomassa vilisee turisteja eri puolilta maailmaa. Vaiva kuitenkin palkitaan, sillä missäpä muualla pääsisi omin silmin katselemaan esimerkiksi Michelangelon ja Leonardo da Vincin uskomattomia maalauksia tai Berninin mahtavia veistoksia. Itselleni juuri Vatikaani oli se syy matkustaa Roomaan, Colosseumin ja parin muun nähtävyyden lisäksi.

Vastaa käyttäjälle Inka Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.